Kriisinkestävyyttä vahvistetaan entistä tiiviimmällä yhteistyöllä
Korona, energiakriisi, sään ääri-ilmiöt, lintuinfluenssa, Ukrainan sota. Samalla kun kriisinkestävyyttämme on koeteltu, on tunnistettu myös resilienssin heikkoja kohtia. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippana nostaa esille Suomen säteilymittauskapasiteetin. Tiippanan mukaan nykyinen kapasiteetti ei ole riittävä ylläpitämään yhteiskunnan toimintaedellytyksiä vakavissa säteilyvaaratilanteissa.
Ongelma säteilymittauskapasiteetin riittävyydestä on tunnistettu ja korjaaviin toimenpiteisiin on jo ryhdytty. Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippana viittaa viime vuonna valmistuneen kansallisen säteilymittausstrategian toimeenpanon käynnistämiseen.
Strategia on painavaa luettavaa säteilymittauksia, suojelutoimia ja turvallisuutta ohjaaville ja valvoville eri viranomaisille. Kohderyhmään kuuluvat myös terveydenhuollon, tutkimuksen, koulutuksen, teollisuuden, kaupan, maahantuonnin ja viennin toimijat kuten myös talousvesihuollon, elintarvike- ja rehuntuotannon tahot.
- Mittauskyvykkyyden kasvattamisen ohella varautumisessamme on kehittämistä säteilyvaaratilanteiden yhtenäisen johtamisen ja viestinnän varmistamisessa sekä toimijoiden resursseista ja osaamisesta huolehtimisessa.
Ukrainan sodan vuoksi säteilyvaaratilanteet ovat olleet esillä mediassa ja keskusteluissa aikaisempaa enemmän. Suomalaisten turvallisuudentunnetta ovat koetelleet huonot uutiset Zaporizjzan ydinvoimalan turvallisuudesta ja uhkailu ydinaseiden tai likaisen pommin käytöllä. Näihin huoliin Säteilyturvakeskuksen vastaus on selkeä:
- Ydinonnettomuus tai ydinaseen käyttö Ukrainassa ei aiheuta tilannetta, jonka takia Suomessa tarvitsisi suojautua säteilyltä, Tiippana vakuuttaa.
Paljon julkisuutta saaneet pienydinvoimalaitokset nähdään osana tulevaisuuden energiaratkaisuja. STUK on ottanut pienydinvoimaloihin varovaisen myönteisen kannan.
- Niitä kaavaillaan sijoitettavaksi myös lähemmäs asutusta, esimerkiksi kaupunkien kaukolämmöntuotantoa varten. Pienuudestaan huolimatta nekin ovat ydinvoimalaitoksista, joiden turvallisuudesta on huolehdittava ja mahdollisiin onnettomuustilanteisiin varauduttava.
Pandemiasta sään ääri-ilmiöihin
Kata Safety Oy:n järjestämän Varautuminen 2030 -tilaisuuden toisena puhujana kuultiin Etelä-Savon pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Jani Jämsän terveiset Etelä-Savon hyvinvointialueelta. Etelä-Savo päivitti alueellisen riskiarvionsa tänä vuonna. Uhka- ja häiriötilanteiden merkittävimpien kärjessä ovat laajamittaiset tartuntataudit ja pandemia, alueelliset tietoliikennehäiriöt ja kyberhyökkäys sekä erilaiset sääoloista johtuvat häiriöt.
Etelä-Savon riskiarviossa tartuntaepidemioiden ja laaja-alaisten ICT-häiriöiden tai kyberhyökkäysten todennäköisyys on korkealla.
- Kokonaisseurausvaikutuksiltaan esimerkiksi laaja pandemiatilanne on riskiarvion mukaan joka suhteessa erittäin merkittävä. Pandemia voi lamauttaa useita toimintoja yhtäaikaisesti, jolloin sen ketjuuntumisvaikutukset ovat merkittäviä, arvioi Jämsä. Hänen prioriteettilistansa kärjessä on viime ajat ollut varautuminen lintuinfluenssan tuomiin riskeihin.
Päivitystyön yhteydessä Etelä-Savossa laadittiin myös uhkaskenaariokohtaiset toimintaohjekortit. Kortteihin on koottu kaikkien viranomaisten ja toimijoiden yhteinen näkemys vastuista, rooleista ja toiminnasta eri skenaarioiden toteutuessa maakunnan alueella.
- Varautuminen on moniammatillista yhteistyötä, Jämsä kiteyttää.
Yhteistyötä siiloutumisen sijaan
- Yhteistyön ja viestinnän merkitystä ei voi kyllin korostaa. Optimaalista olisi, että keskustelua kansalaisten ja varautumiseen linkittyvien eri toimijoiden välillä käytäisiin kaiken aikaa, Kata Safety Oy:n toimitusjohtaja Janne Rahunen painottaa.
Varautumisen kokonaisuudessa juuri yhteistyön vahvistaminen on se draiveri, jonka vuoksi Kata Safety päätti järjestää varautumisen keskustelu- ja verkostoitumistilaisuuden.
- Varautumisen kentällä on isoja toimijoita, kuten STUK, pelastusviranomaiset, Puolustusvoimat, Huoltovarmuuskeskus, hyvinvointialueet. Isojen toimijoiden vastuukakku on iso. Pienet, ketterät ja tiettyjen osaamisalojen erityisasiantuntijat voivat jatkossa olla tuiki tärkeitä toimijoita isojen organisaatioiden välillä ja kriittisissä liitospinnoissa. Tässä on yhteistyön tiivistämisen paikka, Rahunen näkee.
Ukrainan sota on päivittäin otsikoissa. Säteilyturvakeskuksessa suomalaisten huolia sodan mahdollisista vaikutuksista säteilyturvallisuuteen on pyritty rauhoittamaan viestinnällä ja tiedotteilla. Kansalaisten huolestuminen on näkynyt myös Kata Safetyn verkkosivujen kävijäpiikkeinä. Perinteisen varautumisen lisäksi tiedon rooli korostuu – onko tietoa riittävästi saatavilla, mistä tieto on peräisin, onko tieto luotettavaa ja kuka siitä vastaa.
- Ihmisten tiedonjano kasvaa, kun jotain huolestuttavaa tapahtuu. Viranomaisten, varautumisen alan yritysten kuin myös tuiki tärkeän kolmannen sektorin pitää osata vastata, Janne Rahunen muistuttaa. Hän puoltaa varautumisen nostamista koko yhteiskunnan asiaksi ja 2020-luvun kansalaistaidoksi.
Lisätiedot:
Kata Safety Oy
Janne Rahunen
045 196 4006
Kata Safety Oy on varautumisen asiantuntijayritys
Säteilymittaus, palokatkot, väestönsuojat – näissä varautumisen ydintehtävissä palvelemme teollisuuden, julkishallinnon sekä kiinteistö- ja rakennusalan asiakkaita. Olemme KATA-säteilymittareiden valmistaja ja järjestelmäkehittäjä. Asiakkaillemme toteutettuja yksilöllisiä säteilymittausjärjestelmiä hyödynnetään muun muassa tutkimuksessa, terveydenhuollossa sekä energiateollisuudessa. Varautumisen asiantuntijana olemme osa suomalaista huoltovarmuutta.