Suomen väestönsuojista vastaavana virkamiehenä liki 40 vuotta työskennellyt rakennusneuvos Pekka Rajajärvi eläköityi virastaan vuonna 2016. Samana vuonna julkaistiin hänen kirjoittamansa väestönsuojien rakentamisen historia ja käsikirja. Rajajärvi on viime vuonna perustetun Väestönsuojien tarkastajat ry:n puheenjohtaja. Yhdistyksen tehtävänä on luoda selkeät laatu- ja toimintakriteerit väestönsuojatarkastuksille ja tarkastuksia tekeville palveluntarjoajille.
Vuoteen 2011 saakka väestönsuojien tarkastuksia tekivät pelastusviranomaiset muiden tarkastusten ohessa. Kun palotarkastuksia ryhdyttiin tekemään riskikartoitusten perusteella, VSS-tarkastuksia ryhtyivät tekemään yksityiset tahot.
Yhteisiä sisältökriteerejä tarkastuksille ei ole tähän saakka ollut. Tarkastuksia on voinut tehdä melkein kuka tahansa. Pelastusopisto järjestää kolmepäiväisiä tarkastajakoulutuksia, mutta vaadetta kouluttautumiseen ei ole ollut. Rajajärven mukaan käytäntö on ollut epäselvä monella tapaa, ei vähiten tarkastuksia kilpailuttaville organisaatioille.
- Eräs kaupunki kilpailutti 27 väestönsuojan kokonaisuuden. Kilpailutuksen voitti yritys, joka tarjosi tarkastusta 100 euroa per suoja. Iso kaupunki kilpailutti samaan aikaan 75 suojan tarkastuksen. Sen voitti yritys, joka tarjosi palvelun 175 euroa per suoja, Pekka Rajajärvi antaa esimerkin.
Kun tarkastuksen sääntely ja ohjeistus puuttuvat, tarjouksen pyytäjät eivät osaa laatia tarjouspyyntöä aina oikein. Edellä mainittujen esimerkkien hintatasoa väestönsuojien asiantuntija pitää reippaasti alimitoitettuna.
- Osa väestönsuojatarkastuksia tekevistä yrityksistä sisällyttää hintaansa välittömästi vaaditut korjaukset ja tarvikkeita. Osalla taas motiivina on päästä erikseen myymään tarvikkeita. Ostajalle oikean hintamielikuvan muodostaminen voi olla hyvin vaikeaa.
Tarkastajille sertifiointi
Väestönsuojien tarkastaja ry:ssä työtä on jo viety eteenpäin.
- Tarkastusten vaatimustaso on pitkälle määritetty ja tarkastajan sertifioinnille kirjallinen koe laadittu. Osaaminen todennetaan näyttökokeena.
Parhaillaan yhdistyksessä kartutetaan jäsenistöä ja laajennetaan keskustelua.
- Tarvintaan myös aktiivista viestintää niin kunnille, taloyhtiöille kuin muillekin väestönsuojista vastuussa oleville organisaatioille. Väestönsuojat pitää tarkastaa 10 vuoden välein. Tämäkään asia ei ole läheskään kaikille selvää, Rajajärvi muistuttaa.
Myrskyisä taival
Vuoden 2022 lopulla presidentti Volodymyr Zelenskyi kertoi Ukrainaan rakennetuista voittamattomuuskeskuksista. Hallintorakennusten, koulujen ja pelastuslaitosten yhteydessä sijaitsevista keskuksista saa sähköä, lämpöä, vettä, ensiapua ja pääsyn mobiiliverkkoon. Voittamattomuuskeskuksissa ja suomalaisissa väestönsuojissa tuntuu olevan jotakin samaa – myös se, että molemmat lähtivät liikkeelle vapaaehtoisin voimin.
Suomen väestönsuojien historia alkaa vuodesta 1927. Tuolloin perustettiin Suomen Kaasupuolustusyhdistys, jolle kaavailtiin keskeistä asemaa siviiliväestön kaasusuojelussa. Varsinainen väestönsuojia koskeva laki Suomeen saatiin vuonna 1939 vain pari viikkoa ennen sodan syttymistä.
Pekka Rajajärven kirjoittamassa yli 400-sivuisessa väestönsuojien historiikista selviää, miten monenlaisia tahtotiloja ja suorastaan intohimoja VSS-tiloihin on vuosikymmenten aikana kohdistunut. Sotien jälkeen vierähti liki kymmenen vuotta, ettei suojia rakennettu ensinkään. Suojien rakentaminen nähtiin tietyissä piireissä peräti sodan lietsomisena.
1960 luvulla pelättiin ydinaseita. Kun maailmantilanne 1980-luvulla kiristyi, pelättiin ydinaseita ja -laskeumaa. Alkujaan väestönsuojia rakennettiin uhanalaisiin ja suurimpiin asutuskeskuksiin. Vuonna 1990 rakentaminen laajennettiin koko maahan.
Vuosikymmenten aikana väestönsuojia on haluttu ajaa alas ja rakentamiseen velvoittavia neliömääriä on nostettu. Välillä on taas puhuttu suojien puolesta. Pekka Rajajärvi mainitsee erikseen vuoden 2013.
- Silloin väestönsuojien kohtalo oli ihan veitsenterällä. Sisäisen turvallisuuden ministerityöryhmässä kahdeksan ministeriä vastusti suojia, vain kaksi puolsi. Silloin sisäministeri Päivi Räsäsen kanta ratkaisi. Suomi ei luopunut väestönsuojistaan.
Uransa aikana Rajajärvi on perustellut lukuisille päättäjille ja poliitikoille väestönsuojien tarpeellisuutta. Syyskuun alussa hän kävi tapaamassa sisäministeri Mari Rantasta. Keskusteltavaa oli paljon, olihan kesällä juuri julkaistu Rajajärven koostama tutkimustyö Suomen väestönsuojien kunnosta.
Osa positiivista maakuvaa
Suomessa on noin 50 000 väestönsuojaa. Suojien omaisuusarvo on noin 4,8 miljardia euroa. Suojat ovat koko kansakunnalle merkittävä turvallisuustakuu, joka on toteutettu ja kustannettu yksityisten toimesta yli 60 vuoden aikana.
- On hyvä muistaa, että rakennetut suojat palvelevat normaaliolojen aikana kaksoiskäytössä. Väestönsuojien kaksoiskäyttö, (mm. liikunta- ja harrastetiloina), puolittaa niistä aiheutuvat kustannukset.
Väestönsuojat eivät Rajajärven mukaan ole pelkkä rakennuskustannus. Suojat liittyvät kiinteästi kokonaismaanpuolustukseen; väestönsuojat tukevat kansallisen puolustuskyvyn vahvistamista.
Ukrainan sodan syttymisen jälkeen moni suomalainen on katsellut uusin silmin väestönsuojia. ”Kansainvälinen media ravaa ihmettelemässä Helsingin pommisuojia” otsikoi mm. Helsingin Sanomat (18.5.2022). Suomalaiset väestönsuojat ja varautuminen ovat nousseet maailmalla ilmiöksi.
- Totesipa taannoin sisäministeriön pelastusylitarkastaja Jarkko Häyrinen, että hän on ollut aiheen tiimoilta esillä likimain kaikissa keskieurooppalaisissa lehdissä, Pekka Rajajärvi mainitsee työnsä seuraajan saamasta huomiosta.
Teksti: Sirkka-Liisa Aaltonen/Viestintä Ässä Oy