Mitä laki vaatii?
Pelastuslain muutos vuonna 2011 muutti merkittävästi väestönsuojan tarkastuksen vastuita. Lakimuutoksen jälkeen väestönsuojan tarkastus ja toimintakunnosta huolehtiminen ovat olleet kiinteistön omistajan vastuulla. Aiemmin suoja tarkastettiin palotarkastuksen yhteydessä. Nykyisin paloviranomainen vaatii raportin tehdystä tarkastuksesta. Lakisääteisen, kymmenen vuoden välein tehtävän, tarkastuksen lisäksi kannattaa huolehtia väestönsuojan toimintakunnosta. Lain mukaan väestönsuoja on pystyttävä ottamaan käyttöön 72 tunnin kuluessa.
Miksi väestönsuojassa kannattaa tehdä enemmän, kuin lain vaatima tarkastus ja tiiveyskoe?
Vaikka väestönsuojan käyttöönotto tapahtuisi vain hyvin poikkeuksellisessa kriisissä, kuten sotatila tai sen uhka, kannattaa suojan laitteista ja varusteista huolehtia myös normaalina aikana. Liian suppean huolto-ohjelman takia olemme nähneet muun muassa rikkoutuneita suojapuhaltimia ja padotusventtiileitä. Esimerkiksi suojapuhaltimen vaihtaminen maksaa noin 7000 euroa. Suurempaa kiinteistömassaa hallinoivilla väestönsuojia on useita, joten kulut vaihdettavista laitteista kertaantuvat helposti. Jo pelkästään suojapuhaltimen käyttäminen säännöllisesti vähentää ongelmien syntymistä. Puhallinta käytettäessä kannattaa aina aloittaa kääntämällä käsikampea ennen kuin käynnistää puhaltimen sähköisesti. Pienillä vuosittaisilla huoltokuluilla säästyt isommilta kertainvestoinneilta.
Väestönsuojan huollon yhteydessä on hyvä tarkastaa myös varusteet. Puisesta laatikosta löydät suojan käyttöönoton mukana tulleet vaadittavat varusteet. Osa varusteista on määräajoin uusittavia, kuten kaasunaamarit, joditabletit ja sidetarvikkeet. Joissakin varustelaatikoissa saattaa olla säteilymittari, joka on määräysten mukaan tarkastettava viiden vuoden välein.
Tuntuuko väestönsuoja pakolliselta kuluerältä?
Ymmärrän, että väestönsuoja on kohtalainen kulu rakentamisessa. Toisaalta, Suomi on väestönsuojelun supervalta ja kiinnittänyt varautumiseen huomiota tosissaan vähintäänkin 1930-luvulta lähtien. Varautuminen ja kansalaisten suojelu on osa Suomen linjaa ja se ei tule hetkeen muuttumaan. Väestönsuojien rakentamisen kriteereitä on vuosien mittaan höllennetty, mutta viimeisimmän ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon 2016 mukaan sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Saman selonteon mukaan ydinaseuhka on palannut ja mahdollinen myös terrorismin välineenä. Turvallisuuskomitea on vuonna 2013 ja uudelleen vuonna 2017 katsonut, että väestönsuojien rakentamisvelvoitteita ei tulisi purkaa vuoden 2011 pelastuslain tasosta. (https://www.edilex.fi/he/20180018) Väestönsuojia tullaan rakentamaan jatkossakin ja niiden asianmukainen kunnossapito säästää rahaa.
On järkevää, että väestönsuojalla on käyttöä myös normaalina aikana. Väestönsuoja voi olla esimerkiksi varastona, kuntosalina, kerhohuoneena. Usein suurimmat korjaustarpeet ovat väestönsuojissa, jotka ovat jääneet unholaan vailla järkevää normaaliolojen käyttöä. Kun tiloissa on käyttäjiä, niistä pidetään myös parempaa huolta. Väestönsuojan ylläpito kannattaakin ottaa osaksi kiinteistön huolto-ohjelmaa ja varmistaa, että siellä tehtävät toimet ovat riittäviä ja huoltoväli tarpeeksi lyhyt.
Varmista nämä neljä asiaa
- Väestönsuojan koneet ja laitteet on huollettu ja koekäytetty kerran
vuodessa. - Huolehdi, että lakisääteinen tarkastus ja tiiveyskoe on tehty kymmenen vuoden välein.
- Väestönsuojan määräajoin uusittavat varusteet ovat ajantasalla.
- Olet saanut tarkastuksesta ja huollosta paloviranomaisen hyväksymän raportin.
Haluatko tietää lisää? Ota yhteys Katan asiantuntijaan. Palvelemme.
Joni Rahunen